Minea ja Iina – Buenos Airesin Alppila-osasto esittäytyy!

Minea Benigni ja Iina Ronkainen ovat muutama vuosi sitten kirjoittaneet Alppilan lukiosta ja erinäisten reissujen myötä kumpikin on päätynyt yliopisto-opiskelijaksi Buenos Airesiin, Argentiinaan. Paitsi kaveruksia Alppilan lukioajoilta, he ovat nyt myös kämppiksiä tuossa eteläamerikkalaisessa suurkaupungissa. Iina kävi muutama viikko sitten Alppilassa moikkaamassa wanhoja opeja opehuoneessa ja vieraili myös Annukan espanjantunnilla kertomassa buenosairesilaisesta yliopisto-opiskelijan elämästä ja opiskelusta espanjan kielellä.

Riina-opo tapasi Minean ja Iinan helmikuussa Buenos Airesissa, tässä kuulumisia ja terveisiä Alppilan väelle!

Mineaa ja Iinaa voi seurata ja heille voi laittaa kysymyksiä ja viestejä Instagramissa, Minea löytyy nimellä mineitza ja Iina nimellä rottakuningaz!

IMG_0534

Minea Benigni, 23, valmistunut Alppilan lukiosta vuonna 2013:

Opiskelen nykyisin UBAssa (Buenos Airesin yliopistossa) biologiaa. Siihen kuuluu ensin 13 yleistä ainetta (solubiologia, ekologia, genetiikka, kemiaa, fysiikkaa, matematiikkaa…), sitten 10 oman suuntauksen ainetta, tai yhdeksän ja lisensiaatin teesi (eli periaatteessa kandi ja maisteri samassa). Tällä hetkellä otin painotuksen kemian aineisiin (eli periaatteessa teen kemiaa sivuaineena) mutta aion suuntautua evoluutioon ja genetiikkaan sitten kun aika tulee… Päädyin Buenos Airesiin oltuani ensin lukiovaihdossa Meksikossa ja rakastuttuani Lattareihin. Suunnittelin pitkään muuttavani Väli-Amerikkaan mutta päädyin valitsemaan UBAn sen kansainvälisestikin tunnustetun korkean tason vuoksi, erityisesti tiedeaineissa, joiden opettajat ovat kaikki tutkijoita ja joka on kaikeksi lisäksi julkinen ja ilmainen, ilman pääsykoetta (mutta byrokratia ja vuoden kestävä ”filtterivuosi” onkin asia erikseen…). Oltuani vuoden pienessä kylässä ilman paljoakaan itsenäisyyttä haaveilin suurkaupungista josta tulisi koti. Ja kaiken hullunmyllyn ja kaaoksen keskellä (onhan Buenos Aires Lattareiden kolmanneksi suurin kaupunki 13 miljoonalla asukkaalla jos mukaan lasketaan siis koko ”periferia”) pakko sanoa että niin kävi yllättävän nopeasti, ottaen huomioon että lähdin Suomesta ilman opiskelupaikkaa (ensin piti suorittaa lukiopapereiden hyväksilukeminen Argentiinan opetusviranomaisille) ja viisumia (paikallisen oleskeluluvan ja henkilökortin saa vasta kun on koulupaikka) 😀

Käsite ”tavallisesta arkipäivästä” on vaihdellut yli neljän vuoden aikana kovasti. Nykyisin se koostuu lähinnä pitkistä päivistä yliopistolla (tällä hetkellä käyn kemistien epäorgaanista kemiaa ja kasvitiedettä, josta tulee yhteensä 28 viikkotuntia, plus labraraportit, satunnaiset opintotyöt ja opiskelut kirjastossa…) ja poliittisista aktiviteeteistä joihin päädyin puolivahingossa ensimmäisen vuoden puolivälissä ja jotka vievät tietysti oman aikansa mutta toimivat parhaana sukelluksena paikalliseen maailmaan! Vapaa-ajalla edelleen harrastan kävelyä pitkin kaupungin katuja, etenkin iltaisin parasta on käydä oluella jossain pienissä baareissa ja syödä patagonialaistyylisiä hampurilaisia tai italialaista jäätelöä tai argentiinalaisia empanadoja! Kaupunki vie mukanaan ja tottuminen vie oman aikansa kun kadut tuntuvat jatkuvan loputtomiin. Mutta onneksi paikallisten kanssa ehtii rupatella bussissa jos ei ole varma missä pitää jäädä 😀 parhaat kaverit on tullut yliopistolta, mutta ennen sitä tutustuin erinäisten yhteyksien kautta ihmisiin eri puolelta Argentiinaa ja olenkin ehtinyt asua jo kuudessa asunnossa kaikki eri ihmisten kanssa… Paikallisten kanssa oppii kieltäkin jo melkein tahtomattaankin, eli kielimuuri on yleisesti ottaen koko Lattareissa aika hatara käsite. Puolikkaalla espanjalla pärjää hyvin argentiinalaisten puolikkaalla englannilla!

Lukioaikaa muistelee lämmöllä etenkin silloin kun tuntuu ettei aikaa riitä oikeastaan millekään muulle kuin hengissäpysymiselle (lue: yliopistotyöt ja opiskelu, parhaat kaverit, oma aika, rakkauselämä, joku harrastus joka voisi varmaan olla liikunnallinen mutta mulla päätyi olemaan politiikka). Mutta elämä kuitenkin osaa yllättää ja tuntuu että täällä asioita tapahtuu eri tavalla ja eri ajassa kuin Suomessa, vaikka semmoinen hohdokas kiiltokuvaelämä jossain rannalla palmujen alla onkin aika kaukana todellisuudesta (paitsi ehkä tammikuussa kesälomalla Brasiliassa…). Alppilaa muistelen aina lämmöllä, etenkin nyt kun asun Iinan kanssa yhdessä ja aina vähän väliä tulee naurettua lukiomuistoille. Kesällä Suomessa on aina pakko päästä Alppipuistoon yksille ja kuulla tuulta Lintsin laitteissa ja kun keskiyön aurinko muistuttaa siitä että jotkin asiat ei koskaan muutu, jossain on aina koti ja jokainen koti on erilainen, ehkä myös jokaisessa kodissa on itse erilainen. Buenos Aires on tämän elämän hetken keskipiste, mutta älkää yhtään ihmetelkö jos katoan Amazoniaan (kaikki kuvat missä ei ole kaupunkimaisemaa kertokoon itse…)

 

Iina Ronkainen, 22, valmistunut Alppilan lukiosta vuonna 2014

Opiskelen nyt Buenos Airesissa USAL:ssa (La Universidad Del Salvador) ja opiskelen kansainvälisiä suhteita. Yliopistoni on yksityinen, mutta saan silti Suomesta täydet tuet sekä opintolainan. Tulin tänne vuoden ja 8kk about, tulin vuoden 2016 elokuussa. Lukion jälkeen en vielä tiennyt mitä haluan tehä, olin parin vuotta töissä ennen kun keksin, että hakisin kehitysmaatutkimusta. Päätin että haen kouluun ja jos en pääse niin lähtisin tekemään vapaaehtoistyötä Argentiinaan. Mulla oli pitkään ollut mielessä että haluaisin matkustaa lattareissa ja ajattelin, että tossa voisi olla hyvä sauma. En päässyt ekalla sisään kouluun Helsingissä niin lähdin sitten tänne Argentiinaan. Ajatuksena oli ensin, että olisin 6kk ja tekisin sen vapaaehtoistyön jonka jälkeen lähtisin sitten reissaamaan. En kuitenkaan päässyt reissausvaiheeseen asti, sillä päätin sen 6kk aikana, että muutan tänne ja aloitin kouluunhakuprosessin yms heti helmikuussa. Musta tuntuu, että en itse henkilökohtaisesti päästöstä pohtinut kauheen syvällisesti, enemmänkin vain päätin että jään tänne ja soitin Minelle, että mites noi hommat nyt menikään. Etsin netistä tietoa, Mine auttoi mua sen pohjalta miten se oli hommat hoitanut ja kävin myös koululla puhumassa ja kysymässä. Hakuprosessi oli enemmänkin paperisotaa kuin kouluun hakemista, koska mitään pääsykokeita ei siis ole. Täällä vaaditaan erilaisia todistuksia ja papereita, niistä käännöksiä ja laillistuksia sekä paljon kopioita. Loppujen lopuksi aika helppo prosessi, sillä itse et pysty tehdä muuta kun viedä niitä papereita eri paikkoihin, tehdä niin kun sulle sanotaan ja odottaa. Kärsivällisyyttä ja pitkää pinnaa pitää löytyä noiden juttujen kanssa, se on sata varma.

Mun tavallinen arkipäivä tällä hetkellä koostuu aikaisesta herätyksestä aamulla. Mulla alkaa koulu 8.30 joka päivä, ja 7.50 lähen kotoota, että ehdin ajoissa. Mun koulu ei sinänsä ole hirveen kaukana, mutta täällä aamuruuhkassa helposti vierähtää tovi jos toinen niin yritän varata aikaa että ehdin ajoissa tunnille. Riippuen päivästä ja aineista mitä mulla on, pääsen koulusta 11.00 tai 13.00, jonka jälkeen tulen kotiin. Täällä on tosi yleistä, että illalla mennään kavereitten kanssa syömään tai kaljalle tai yleisesti tehdään jotain yhdessä ja välillä illat voi venähtää pitempään ja tulee sen takia nukuttua vähemmän. Riippuen siis mun edellisen illan menoista, joko syön ja nukun siestan jonka jälkeen opiskelen, voi myös olla että meen nättinä päivänä johkin puistoon juomaan matea ennen kun alan lukemaan tai sitten lounastan ja opiskelen, niin että saan nopeemmin hommat pois alta ja mulla on ilta vapaana. Varmaan mun yksi lempiasioista täällä on toi kulttuuri, ettei ikinä oo liian myöhästä tehä jotain ja aina jos jaksaa, niin löytyy tekemistä. Buenos Aires on sen verran iso että täällä on vaikka ja mitä. Ihmiset täällä on myös tosi sosiaalisia ja tykkää olla liikkeessä ja sen kanssa huomaa! Ravintolat menee myöhään kiinni, baarit aukeaa vasta myöhään ja silloin kun Kalliossa tulee pilkku, niin täällä about vasta aukeaa yökerhot. Buenos Aires on tosi elävä kaupunki ja se sopii mulle, tottakai omia huonoja puoliakin löytyy! Kavereita oon saanut mun vanhan duunin kautta, erinäisten ihmisten tutustuttamana ja mun poikaystävän kautta. Kielen oppiminen tulee siinä samassa kun tutustuu ihmisiin. Oon itte kokenut, että täällä on ihmisillä aika heikko englannin kielitaito eli espanjaa tulee puhuttua koko ajan ja sen oppii aika huomaamattomasti siinä samalla! Espanjan kielen tasosta huolimatta, täällä yritetään aina ymmärtää ja auttaa sen kanssa, mikä on kiva. Kukaan ei naura tai hihittele jos menee vähän väärin, vaan päin vastoin mielellään auttaa ja korjaa, että opit. Tulevaisuuden haaveet on vielä vähän auki, meen enemmänki päivä kerrallaan ja ootan, että saan koulun hoidettua ja sitte katton että mitä seuraavaksi.

Alppilalaisiin pidän edelleen vahvasti yhteyttä, mun parhaat kaverit on sieltä niin melkeenpä päivittäin puhun jonkun ex-alppilalaisen kanssa! Olin about 1kk taakse päin Suomessa moikkamassa ja vietettin alppilatyttöjen kanssa yks ilta jutellen ja vaihdellen kuulumisia, vähän päivitystä siihen mitä kaikille kuuluu ja mitä kukin tekee. Mulla tulee mieleen Alppilasta se meiän porukka millä hengattiin aika tiiviisti ja se hyvä yhteishenki mikä meillä siellä oli! Ja tottakai kaikki ne lukuisat kotibileet ja elämän huolettomuus siihen aikaan! Itse oon hirveen iloinen  että päädyin siihen lukioon, koen että siellä on ihanan kannustava ja vapaa ilmapiiri . Se oli ainakin omalla kohdalla tosi tärkeää, koska en vielä tiennyt mitä haluan lukion jälkeen tehdä ja sieltä sain paljon tsemppiä ja ideoita. Se on yksi niistä syistä, mikä antoi mulla rohkeutta tulla tänne!

5631b901-74da-4727-b948-acda5eaf651d

6092ffa2-fa54-4327-9b21-d3d89e0ab761

036f2e23-07bd-453a-b656-855f42d7e063

9e75f3aa-2acd-4c0c-8b57-06e8bf50005c

d6bdf7bb-4190-48c8-97f2-86bb2c0a3484

ea68bd4a-3dd9-498e-867d-bccc55993bce

9b30961b-57d5-4aad-9433-5577bf80cb47

98ddceb8-d34b-4628-94b0-4f90bd69a11f

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: