Ylioppilaan puhe 5.12.2018

IMG_1602  Verna Häyrynen

Arvoisat kuulijat; ylioppilaat, rehtori, muut opettajat ja henkilökunta, oppilaat sekä läheiset. Tänään juhlistamme meitä myöhäisiä ylioppilaita. Kuten tutkintomme, myös me itse olemme olleet myöhässä lukuisina aamuina. Haluan jo aluksi pahoitella siitä minun ja muiden oppilaiden puolesta. Toivon että olimme edes tänään ajoissa.

Olen oppinut lukiossa vähän kaikesta ja paljon itsestäni.
Alppilan opettajat ovat saaneet minut innostumaan oppimisesta.
Koen oppineeni koulussa painotettua “kypsää ajattelua”, tosin en tunne olevani kypsä. Toivon, etten koskaan tuntisi niin, sillä kypsällä hedelmällä ei ole muuta suuntaa kuin pudota. Lukio-opinnot ovat kuitenkin meidän osaltamme nyt ohi, ja jatkamme muihin haasteisiin.

Mahdollisia jatko-opintoja ja erityisesti tulevaa elämää varten tärkeimpiä oppeja ovat seuraavat: kyky empatiaan, kyky tiedon kritisoimiseen ja pyrkimys ymmärrykseen.

Lukion opetussuunnitelman tarkoitus on informaation saannin lisäksi edistää opiskelijoiden mieltä kritisoimaan annettua tietoa. Tässä esiintyy tietynlainen ristiriita, joka näkyy arkipäiväsessä opetuksessakin.

Meidän lukioaikanamme opetussuunnitelma vaihtui uuteen, jonka myötä kurssien sisällöt ja ylioppilaskokeet muuttuivat. Tänä aikana moni oppimani asia on vanhentunut. Se ei ole ennenkuulumatonta, mutta nyt uusissa ylioppilaskokeissa vanhojen kurssien mukaiset vastaukset saattoivat olla täysin väärin. Esimerkiksi käsitys siitä, oliko Suomi Saksan liittolainen vai kävikö Suomi erillissotaa, on muuttunut. Sanoisin meidän ikäluokkamme olleen väliinputoajana näissä uudistuksissa. Tämä muutos pakottaa oppilaita ja myös opettajia jatkuvaan uuden tiedon etsimiseen ja omaksumiseen. Koulutuksen muutos kuitenkin heijastelee selvästi yhteiskunnan muutosta ja on kompuroinneistaan huolimatta pakollinen askel eteenpäin.

Tiedon kritisoiminen on äärimmäisen tärkeää maailmassa, jossa kaikki voivat helposti tuoda julki omat mielipiteensä tasa-arvoisina totuuksina. Totuudet vastaavat todellisuutta, mielipiteet arvioivat sitä subjektiivisesti. Tieteelliset metodit auttavat selvittämään arvioiden ja todellisuuden vastaavuutta.

Näiden totuuksien selvittäminen on hyvin tärkeää, mutta myös hyvin vaikeaa, sillä omien tunteiden ei pitäisi vaikuttaa liikaa päätöksentekoon. Päätöksiä ei kuitenkaan tule tehdä ilman tunteita. Lyhyesti sanottuna totuuksien selvittäminen tarkoittaa, että ei usko kaikkeen, mitä kuulee tai näkee, eikä senkään jälkeen kun on tullut johtopäätökseen, saa jämähtää, sillä totuudet voivat muuttua. Nämä ajatukset ovat hankalia ja vaativat kaikilta omaa pohdintaa ja aikaa, mutta uskon, että kaikki kykenisivät niihin pienellä ponnistuksella.

Somessa eli sosiaalisessa mediassa korostuva sananvapaus on elintärkeä mutta myös kaksiteräinen miekka, jonka kanssa kannattaa harjoittaa itsesuojelua. Esimerkiksi ilmastonmuutos on tieteellinen fakta, johon monet johtajat ovat päättäneet olla “uskomatta”, ja siten vain yhden mielipiteen vuoksi asettavat miljoonia ihmisiä vaaraan.

Elämme sähköistyvässä maailmassa, jossa emme aina kohtaa ihmisiä kasvotusten. Ilman fyysista kosketuspintaa voi olla vaikea ymmärtää, että keskustelukumppani on muutakin kuin sanoja ruudulla. Silloin empatia on keino luoda keskustelun ohelle takkatuli lämmittämään osapuolia. Empatialla on suuresti merkitystä nyt, kun poliittinenkin keskustelu on siirtynyt osin sosiaaliseen mediaan. Niinä hetkinä, kun kyseinen keskustelu kuulostaa enemmän haukkumiselta kuin argumentoinnilta,​ ​​täytyy muistaa, että ymmärryksellä ja empatialla olisi mahdollista päästä yhteiseen sopuun. Globaalissa keskustelussa on avartavaa ymmärtää, että ihmisillä voi olla monia eri syitä ajattelutapoihinsa ja tekoihinsa. Tärkeää on myös se, ettei turvautuisi omaan kuplaansa ja kuulisi vain ihmisiä, jotka ovat samaa mieltä. Ymmärrys on kuitenkin eri asia kuin hyväksyminen.

Kuten moni jo tietää, tänne jäävät oppilaat palaavat takaisin oikeaan Alppilaan. Voisin kertoa siitä paikasta vaikka mitä, mutta jätän tutkimustyön teille. Sen sijaan kerron Huopalahdesta ja päivästä, jona tylsistyimme muiden matkatessa Ruotsiin ja päätimme tutkia nykyistä kouluamme tarkemmin. Löysin muun muuassa WC:n, jossa oli tekohampaita, sekä kahvinkeittimen ja huoneen, joka oli täynnä golfmailoja. En välttämättä rohkaise teitä availemaan kaikkia vastaantulevia ovia, mutta kehotan kaikkia pysymään uteliaina ympäristöstään.

Muistakaa turvautua tarvittaessa ymmärrykseen ja empatiaan, älkääkä aina uskoko kaikkea kuulemaanne. Näillä seikoilla Alppilan yhteishenki saadaan pidettyä maineensa veroisena.

Kiitokset kaikille teille, jotka olette tehneet vastavalmistuneen ylioppilaan polusta helpomman kulkea. Te tiedätte itse parhaiten, keitä olette. Kiitos kuuluu lisäksi koko koulun väelle, sillä te olette tällä hetkellä kirjaimellisesti ainoa asia joka tekee Alppilasta Alppilan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: