Huippuvuorten opintomatka 10.-13.8.2019

päivä1aHuippuvuorilla 10.8.2019

Saavuimme tänne Longyearbyeniin turisteina lentokoneella lauantaiyönä kello 2.30. Saarella käykin vuosittain noin 72000 turistia joko lentokoneella tai risteilyaluksilla lähinnä Saksasta, Ranskasta, Kiinasta, ja Venäjältä. Paikka elääkin nykyään paljon turismilla.

Ensimmäiset saarelle tulleet asukkaat tulivat  ja hyvin toisenlaisiin olosuhteisiin 1600-luvulla valaita pyytämään ja valaskannat metsästettiinkin loppuun parissa vuosikymmenessä. Rauhoituksen ansiosta valaskannat on nyttemmin elpyneet.

Seuraava ryntäys saarelle tapahtui 1800 ja 1900-lukujen taitteessa, kun norjalaiset perustivat saarelle ensimmäiset hiilikaivokset. Longeryearbyen perustettiinkin kaivoskyläksi 1906. Vaikka Longyearbyenissä ei enää olekaan toimivia kivihiilikaivoksia niin kaikki saaren energia eli sähkö saadaan saarella tuotetusta kivihiilestä.

Lyhyiden yöunien jälkeen me lähdimme tutustumaan Longyearbyeniin ja paikalliseen luontoon. Teimme ensimmäisen vuorenhuiputuksen tutustuen samalla kasvi-ja eläinlajistoon opaamme Lauran ja Tuiskukoiran avustuksella.

Sampo Rautavaara ja Eetu Harjula

päivä1b

Huippuvuorilla 11.8.2019

Lähdimme tänään tutkimaan kasveja arktiseen maastoon, joka on puuton, karu ja kivikkoinen. Tundralla kuukauden keskilämpötila pysyy ympäri vuoden alle 10℃, joten maa on ikiroudassa eivätkä kasvien juuret pysty tunkeutumaan kovin syvälle. Toisaalta kasvit voivat hyödyntää lyhyen kesän aikana ympäri vuorokauden paistavan auringon säteilyn. Karuun maaperään tuovat lisäravinteita vuorten rinteillä pesivät, ravintonsa merestä tuovat lintuyhdyskunnat ulosteen mukana.

Tarkemmin katsottuna paljaassa moreenimaassa ja sammalten keskellä kasvaa paljon kasvilajeja. Vaivaispaju ja tunturikoivu muodostavat vain muutaman senttimetrin korkuisia kasvustoja. Kauniin valkoinen Huippuvuorten unikko on alueella endeeminen eli kotoperäinen laji, sitä ei siis kasva missään muualla kuin Huippuvuorilla. Kauniisti ruskaantuva ja erittäin C-vitamiinipitoinen hapro voidaan hyödyntää keripukin hoidossa.

Patikoimme Longyearbeen-jäätikölle ja mittasimme jäätiköstä virtaavan puron lämpötilan, joka oli noin 0,1 ℃. Sen jälkeen kiipesimme Sarkofagen-vuoren huipulle yli 500 metrin korkeuteen. Näkymät olivat hulppeat ja evästauko maistui kiipeämisen jälkeen.

Huippuvuorilla on muinoin kasvanut reheviä metsiä ja niistä muistoina löysimme jäätikön reunamoreenista hienoja kasvifossiileja, jotka ovat syntyneet 45 miljoonaa vuotta sitten sedimentoitumisen seurauksena.

Huippuvuorilla on kaksi alkuperäistä maanisäkäslajia: napakettu ja Huippuvuorten peura. Lyhyen kesän aikana porot laiduntavat vähäistä kasvipeitettä ja saavat siitä lähes kaiken energian, jota ne vuoden aikana tarvitsevat. Talvella peurat haistavat ruuaksi kelpaavat heinänkorret jopa paksun lumikerroksen läpi ja näin saavat ravintoa sen verran, että niiden suolisto pysyy toimintakykyisenä. Viime talven jälkeisissä laskennoissa kylän läheisestä laaksosta löytyi 200 poron raatoa. Eräs syy niiden porokuolemiin oli normaalia lämpimämpi jakso talvella, jonka aikana maan pintaan muodostunut jääpeite esti ravinnon saannin. Näkemämme peurat eivät säikkyneet meitä, koska niillä ei ole saarilla luontaisia petoja. Sen takia kanta voi kasvaa ajoittain liian suureksi ja silloin tulee pulaa ravinnosta. Oppaamme Laura kertoi myös, että peurat syövät ravintonsa mukana pieniä määriä hiekkaa, joka kuluttaa vähitellen niiden hampaat. Monen kohtaloksi koituukin ajan myötä nälkäkuolema.

Jääkarhu luokitellaan merinisäkkääksi, koska se viettää suurimman osan elämästään meren jäällä. Siihen törmääminen on kuitenkin mahdollista myös maalla ja sen takia maastossa liikkuessa tulee aina olla mukana signaalipistooli jääkarhujen säikäyttämiseen sekä kivääri. Kiväärin kantamiseen täytyy erikseen olla aseenkantolupa. Saimme kuulla Lauralta, että jääkarhun ampuminen on aina viimeinen keino ja siitä seuraa aina erillinen rikostutkinta ja seurauksena on yleensä aina sakot. Vaikka jääkarhun näkeminen olisikin upeaa, olimme tyytyväisiä ettemme törmänneet siihen tänään. Huomenna se on mahdollista, kun suuntaamme laivalla merelle!

Laura, Ville, Vilma ja Jenny

 

su1su2su3

Huippuvuorilla 12.8.2019

Tänään matkasimme ajassa 20 vuotta taaksepäin, kun laivamme rantantui Venäjän hallinnoimaan Pyramidenin vanhaan kaivoskaupunkiin, jossa aika oli pysähtynyt neuvostoaikaan. Kaupunki hylättiin vuonna 1998, jolloin kaikki ihmiset muuttivat pois ja kaupunki hienoine uimahalleineen, kulttuurikeskuksineen ja kerrostaloineen jäi tyhjilleen. Erään hylätyn kerrostalon ikkunalaudat ovat vallanneet pikkukajavat. Ihmisiä kaupungissa asuu noin 20 ja talvella vain kolme.

Pikkukajavien lisäksi laivaretken aikana näimme myös myrskylinnun, merikihun, lunnin, pikkuruokin ja riskilän.

Tämän päivän ehdoton kohokohta oli, kun Vilhelm havaitsi valaiden tarkkailuvuorollaan suuren sinivalaan. Sinivalaat ovat maailman suurimpia valaita, painoa voi olla jopa 160 tonnia ja pituus 30 metriä. Sinivalaat ovat uhanalaisia merten nisäkkäitä ja ne oli houkutellut paikalle ravinteikas merialue, josta löytyi paljon krillejä ravinnoksi.

Laivaretkellä mittasimme meriveden näkösyvyyttä ja meriveden lämpötilaa Vernierin mittauslaitteilla. Näkösyvyys Nordenskjöldin jäätikön edustalla oli 30 cm kun kauempana vuonossa se oli 2,5 metriä, tämä johtuu edustalle tulevasta hienojakoisesta sedimentistä. Lämpötila vaihteli pintavedessä (20 metrin syvyyteen asti) jäätikön edustan makean veden 5℃ ja avomeren suolaisen veden 7℃ välillä.

Nea Hamara, Vilhelm Kivipuro, Noa Saareks ja Titus Torvelainen

b575e197-8156-4b77-bafc-99511ddac656

4817d6a8-c371-425e-88c2-5eac860d3062

Huippuvuorilla 13.8.2019

Huippuvuorten saariryhmä kertoo kiehtovan tarinan pitkästä ja vaihtelevasta geologisesta historiasta. Saariryhmä syntyi endogeenisten prosessien tuloksena ja nykyisen muotonsa se on saanut vuosimiljoonien kuluessa tapahtuneen rapautumisen seurauksena. Nykyään maisemaa hallitsevat laajat vuoritasangot, U-laaksot, V-laaksot, jäätiköt ja vyörysorakeilat.

Maanantaina suuntasimme pohjoiseen Nordenskiöldin jäätikölle. Opas kertoi matkalla, kuinka kymmenessä vuodessa jäätikön reuna oli sulanut merkittävästi ja alta paljastunut kallio näkyviin. Voimme vain kuvitella kuinka pitkälle jäätikön reuna ylsi, kun suomalainen tuktimusmatkailija ja geologi A.E. Nordenskiöld aikonaan vuosina 1858-1873 purjehti samoilla vesillä tutkien Huippuvuorten geologiaa ja kartoitti saaret lähes sellaisiksi kuin ne nyt ovat.

Tänään kävimme tutustumassa nykypäivän arktiseen tutkimukseen Huippuvuorten Yliopistolla (UNIS). Väitöskirjatutkija Siiri Wikström kertoi meille omasta tutkimuksestaan, mikä liittyi meteorologiaan ja ilmastotutkimukseen Huippuvuorilla. Hän on tehnyt kenttätöitä Huippuvuorilla jo kolme vuotta tutkien veden ja jään rajapinnassa tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutuksia alailmakehään.

Vivian Wagner, Justiina Viro, Emma Kauppinen, Ida-Nina Oinonen

Haluamme kiittää Helsingin kaupunkia ja Pohjola-Nordenia rahallisesta avustuksesta ja Laura Puikkosta loistavasta opastuksesta arktiseen luontoon ja siellä retkeilemiseen sekä Siiri Wikströmiä yliopistovierailun järjestämisestä. Kiitokset Mary-Ann’s Polarrigg ja ystävällinen henkilökunta majoituksesta. Kiitokset laivayhtiö Henningsen Transport & Guiding kapteeni ja opas William maailman suurimpien valaiden näkemisestä; sillivalas ja sinivalas.

Polar night,

longer and darker than any other night

Polar day,

longer and brighter than any other day

Polar landscape,

greater and mightier than any other landscape

A time I shall always carry within me and give

expression to.

In reverence to the country, the light and the dark.

Inger Johanne Qvam Hafsmo

c815286d-f4bc-48e4-8b62-2ef52b1f530a0782a4e7-dc58-4d09-a4ad-50bdae113751.jpg4f30be94-491b-4042-bd86-fa92d438cf8f.jpg

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: