Alppilan lukion rehtorin Susanna Kalmarin puhe koulun 60-vuotisjuhlassa 30.8.2019

Arvoisa juhlayleisö,

Tässä upeassa juhlasalissa on lähes 60 vuoden ajan toivotettu uudet opiskelijat tervetulleiksi, järjestetty vaalipaneeleita, penkkareita, monenlaisia tapahtumia ja esityksiä sekä juhlittu lakkiaisia – ja vihkiäisiäkin – Rakennus on vihitty käyttöön huhtikuussa 1960. Ja uudistetut tilat nyt – kiitos pormestari Vapaavuori

Alppilan yhteislyseo aloitti toimintansa syyskuun 1 päivänä 1959. Tosin silloin rakennustyöläisten lakko viivästytti koulun aloitusta parilla viikolla, mikä ei tarinoiden mukaan haitannut lainkaan silloisia oppilaita.

Lyseo perustettiin asetuksella, jonka mukaan se toimi kahdeksanluokkaisena yhteislyseona ja valtion kokeilukouluna. Koulu aloitti toimintansa heti kuusivuotisena, ja ensimmäiset ylioppilaat saivat päättötodistuksensa keväällä 1962.

Helsingin kaupungin siirtyessä peruskoulujärjestelmään vuonna 1977

muodostettiin koulun entisestä keskikouluasteesta Alppilan yläaste ja lukioluokista Alppilan lukio.

Alppilan lukio selvisi 80-luvun lopun lakkautusuhasta, ja toimi pitkään tässä rakennuksessa yhdessä yläkoulun kanssa. Vuonna 2015 yhtenäiskoulu ja Alppilan lukio yhdistyivät, äänestyksessä nimeksi valittiin Alppilan lukio. Yläkoulu toimi vielä vuoden lukion kanssa näissä tiloissa, jonka jälkeen siitä tuli osa Pasilan peruskoulua. Rakennus jäi lukiolle, joka siirtyi pian väistötilohin, ja remontti pääsi alkamaan.

Tänään tässä viuhkamaisessa salissa, jonka säilyttäminen mahdollisimman tarkoin alkuperäisessä asussaan oli yksi perusparannushankkeen keskeisiä arkkitehtoonisia tavoitteita, iloitaan perusparannuksen valmistumisesta – uusista uljaista Alppilan lukion tiloista – , muistellaan koulun ja rakennuksen 60 vuotista taivalta, palataan varmasti moniin koulumuistoihin ja

tavataan entisiä opiskelu- ja työtovereita, yhteistyötahoja sekä katsotaan innostuneina ja avoimin mielin tulevaan.

Alppilassa on kokeiltu ja kehitetty aina. Alppilan yhteislyseon tehtävänä 60-luvulla oli kehittää uudistuvaan opetukseen liittyvää pedagogiikkaa ja kokeilla sitä niin, että uusi pedagoginen näkemys voitaisiin levittää kaikkiin oppikouluihin. Kokeiluun kuului opetustyön tutkimista ja uusia menetelmiä sekä koulun sisäisen työskentelyn ja oppilaanohjauksen uudistamista. Myös oppilashuolto ja arviointi olivat alusta alkaen kehittämistyön kohteina.

Vaikka vuosikymmeniä on kulunut, nämä samat kehittämiskohteet ovat edelleen ajankohtaisia. Opiskelijoiden ohjaaminen yksilöllisesti ja joustavasti on erityisen tärkeää – ihan jokaiselle nuorelle, jotta kaikilla on tasavertaiset mahdollisuudet. Lukio-opetuksen tehtävä on ohjata, tukea ja kannustaa nuoria parhaimpaan

potentiaaliinsa – tunnistamaan omat vahvuutensa ja vahvistamaan niitä edelleen.

Lukio-opintojen tulee myös herätellä erityistä asennetta oppimiseen, tarjota inspiroivia, uteliaisuutta ruokkivia oppimisympäristöjä.

Kun maailman muutokset ovat suuria ja nopeita, ja osin tosi yllättäviäkin, on syytä myös painottaa riittävän laajan ja laadukkaan sivistyksen ja ajattelun taitojen merkitystä. Kun tulevaisuuden osaamistarpeet muuttuvat voimakkaasti, yleissivistävän koulutuksen merkitys korostuu. Globalisaatio ja kansainvälistyminen, avoin tieto ja big data, tuki- ja tekoäly, robotiikka ja digitalisaatio, ilmastonmuutos ja kestävä kehitys, luonnonvarojen riittävyys. Nämä kaikki tuovat elämäämme merkittäviä muutoksia ja haasteita. Opiskelijoitamme tarvitaan edelläkävijöiksi, tulevaisuuden tekijöiksi. Siksi myös lukiokoulutukselta edellytetään aktiivisuutta ja luovuutta, avointa mieltä ja ennakkoluulottomuutta, rohkeutta esimerkiksi alkavassa opetussuunnitelmatyössä.

Alppilan lukiossa korostetaan yhteisöllistä ja osallistavaa toimintakulttuuria. Toiminta on avointa, ja kaikki pääsevät osallistumaan kehittämiseen ja päätöksentekoon. Meillä kohdataan ja kannustetaan – oppimisen tuen rakenteita kehitetään ja pedagogisista kokeiluista innostutaan, osaamista jaetaan ja arviointia pohditaan.

Monipuoliset yhteydet ympäröivään maailmaan ja laaja-alaiset taidot ylipäätään korostuvat yhä enemmän. Lukiomme Kansainvälisyys ja kulttuurien tuntemus -opintokokonaisuuden kurssit tarjoavat ajankohtaisia kansainvälisyyteen ja kulttuuriin kuuluvia ilmiötä talouden, maantieteen, historian, terveyden ja kestävän kehityksen näkökulmista. Oppijan aktiivista roolia korostetaan käsiteltävien teemojen valinnassa sekä työskentelytapojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuulette lisää kansainvälisestä toiminnastamme myöhemmin tässä juhlassa.

Verkostoituminen ja yhteistyömuotojen vahvistaminen niin julkisen kuin kolmannen sektorin kanssa on tärkeää, ja tälläkin saralla Alppilan lukio on ottanut jo rohkeasti askelia. Erilaiset yhteistyömuodot ovat luonteva osa koulun arkea. Opiskelijat pääsevät esimerkiksi tutustumaan yliopisto-opiskelijoiden ohjaamina tieteellisen tutkimuksen tekemiseen, heillä on monia mahdollisuuksia tavata eri alojen asiantuntijoita, osallistua hyväntekeväisyyteen, tutustua työelämään ja jatko-opintomahdollisuuksiin sekä kotimaassa että maailmalla.

Kuuluisa Alppilan henki on käsite, josta myös entiset opiskelijat ja opiskelijakunnan hallitusaktiivit puhuivat opiskelijoiden juhlassa keskiviikkona ja eilisissä avoimissa ovissa vierailleet opintiensä Alppilassa kulkeneet. Mistä tämä henki oikein rakentuu?

Sen olemusta on määritelty Oppia Alppilasta 50 vuotta -teoksessa, joka on julkaistu vuonna 2009

koulun 50 vuotisjuhliin. Siinä esitettyjen eri vuosikymmenten näkemysten rinnalle on helppo tuoda nykyisyys.

Alppilan henki on aina ollut tasa-arvoisuutta opiskelijoiden ja opettajien kesken opettajien ollessa turvallisia aikuisia. Heti ensimmäisissä kokouksissa vuonna 1959 oli sovittu keskinäisestä sinuttelusta, mikä ei tuohon aikaan ollut koulumaailmassa kovin tavallista.

Opiskelijaa arvostetaan yksilönä. Se on juuri sitä kohtaamista; ajan antamista kuuntelemiseen, keskusteluun ja ohjaamiseen. Alppilassa jokainen saa olla oma itsensä.

Se on myös menestyksekästä työntekoa rohkeasti yhdessä innostuen ja sitoutuen. Alppilan lukiossa kannustetaan kokeilemaan rajojaan ja tavoittelemaan unelmiaan. Tarjoamme mahdollisimman inspiroivia oppimisympäristöjä. Yhdessä opettajien ja opiskelijoiden kanssa halutaan olla kehityksen kärjessä, mikä tarkoittaa jo aiemmin

mainitsemiani asioita: jatkuvaa pedagogiikan ja arvioinnin kehittämistä, verkostoitumista, oppimisen tuesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista, monipuolista sivistystä, ajattelun taitoja ja kokonaisuuksia painottavaa tiedonkäsitystä, myös teknisten ja sosiaalisten taitojen vahvistamista ja vastuullisuuden korostamista.

Nyt kahden ja puolen vuoden perusparannuksen ja väistötiloissa olon jälkeen Alppilan lukiolla on monimuotoiset ja muunneltavat, toisen asteen opiskeluun toimivat tilat, joissa on huomioitu erinomaisesti myös luonnontieteiden ja taideluokkien erityistarpeet.

Peruskorjaus tehtiin rakennuksen historiallista arvoa vaalien. Suojelusäännökset vaikuttivat jonkin verran suunnittelun: ajalleen tyypillisessä rakennuksessa on arkkitehtuurissa laadukkaita elementtejä. Siren Arkkitehdit oy:n arkkitehti Marja-Riitta Elomaa neuvotteli

kaupunginmuseon edustajan kanssa muun muassa ulkopuolen värityksestä, jopa sisäväreistä ja joistakin yksityiskohdista ja materiaaleista.

Erityistä huomiota kiinnitettiin sisäilmaan. Alapohjarakenteissa tehtiin kapselointeja ja tuuletuksia. Puhtaudenhallintakoordinaattorit valvoivat toteutusta ja mittasivat tuloksia.

Huonokuntoinen vanha liikuntasalisiipi purettiin pois ja tilalle rakennettiin uusi liikuntasali, jonka perustukset louhittiin syvälle jyrkkään kallioon, jotta uudisosa saatiin samalle tasolle muiden rakennusosien kanssa. Kaikki julkisivut on rappauskorjattu ja pintakäsitelty ja ikkunat uusittu, myös piha-alue on kunnostettu. Kauniilla sisäpihalla työt ovat vielä vähän kesken, eikä valitettavasti odottamamme Tommi Toijan veistos ehtinyt saapua juhliimme.

Kuvataiteen lehtorimme Minna Strömberg piti vuosia remonttikokouksissa esillä sitä, että Alppilan lukio olisi mukana Prosentti taiteelle –

projektissa. Koska kyse ei ollut uudisrakennushankkeesta, asia ei edennyt. Sitkeys kuitenkin palkittiin, kuten yleensä aina, ja meille tarjottiin osallisuutta ja mahdollisuus saada pissaavasta pojastaan tunnetun Toijan veistos.

Taiteilijalla oli mahdollisuus tehdä teos joko sisälle, ulos tai molempiin. Hän valitsi ulkotilan. Ja nyt odotamme tätä teosta ja vesielementin valmistumista.

Veistoksessa hahmo seisoo pallon päällä. Pallon ja hahmon voi tulkita monin tavoin – taiteilija itse ei halua teostaan avata. Minä näen hahmon lukiomme opiskelijana, joka tarvitsee tukea, kannustusta ja rohkaisua kasvaakseen tulevaisuuden tekijäksi, joka on valmis tuleviin haasteisiin. Pallo voi kuvastaa nuoren kehittymiselle tärkeää kasvualustaa, josta hänen on turvallista kurottaa kohti tulevaa. Sen voi tulkita myös maapalloksi, josta on pidettävä huolta, tehtävä vastuullisia valintoja, jotka huomioivat maailman tila

Upeaa taidetta on kuitenkin tarjolla: Tiloihin on pystytetty juhlanäyttely, jossa on esillä töitä entisiltä Alppilan opiskelijoilta, jotka ovat nykyään kuvataiteen alalla.

Merkittävä ajattelija ja koulun kehittäjä Touko Voutilainen johti Alppilan kehittämistoimintaa, vaikkei missään vaiheessa itse ollutkaan koulun rehtorina. Hänen näkyvimpiä aikaansaannoksia ovat periodiopetus ja luokattomuus. Hänen ajatukseensa kiteytyy mielestäni suomalainen tasa-arvoisen koulutuksen ydin:

Jotta koulu olisi kaikille samanlainen, sen tulee olla kaikille erilainen.

One thought on “Alppilan lukion rehtorin Susanna Kalmarin puhe koulun 60-vuotisjuhlassa 30.8.2019

Add yours

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pidä blogia WordPress.comissa.

Ylös ↑

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: