Ylioppilaan puhe 5.12.2019

Ylioppilaan (Inkeri Hankonen) puhe:

Arvoisat ylioppilaat ja läheiset, rehtori ja virka-apulaisrehtori, opettajat, henkilökunta, Alppilan lukion opiskelijat ja muu juhlayleisö.

Juhlimme tänään meitä uusia ylioppilaita. Olemme täällä Alppilassa kokeneet iloja, suruja, epäonnistumisia kuin myös onnistumisia. Suurimman osan näistä yhdessä. Tiemme ovat törmänneet kursseilla, erilaisissa koulumme – kuin myös koulun ulkopuolisissa – tapahtumissa. Matkamme tästä eteenpäin jatkuu suurilta osin erillämme. Osa ihmissuhteista varmasti katkeaa mutta onneksi Alppila yhdistää meitä aina. 

Alppilan lukio on muuttunut kouluaikanamme yhteisöllisestä, pienehköstä lukiosta suureksi eivätkä kaikki enää edes tunnista toisiaan. Kun aloitimme vuonna 2016, mahduimme kaikki tähän juhlasaliin ainakin jotenkuten, mutta nyt tänne mahtuu vain yksi vuosiluokka kerrallaan, koska opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Me nyt valmistuvat opiskelijat olemme viimeinen vuosikurssi, joka muistaa vielä vanhan Alppilan. Vanhan Alppilan tunnelmaa on mahdotonta kuvailla. Kaikki (ainakin tietääkseni) tunsivat olonsa kotoisaksi, opettajat tiesivät lähes kaikki opiskelijat kuin myös opiskelijat toisensa. Välituntisin opiskelijat oleskelivat yhdessä ala-aulassa. Nyt se ei ole enää mahdollista suuren opiskelijamäärän takia. Olemme lisäksi käyneet läpi monet muutokset, joita nykyisten ykkösten sekä jopa pari vuotta sitten valmistuneiden on vaikea ymmärtää. Olemme taistelleet Abitin eli sähköisen yo-koejärjestelmän kanssa, sopeutuneet uuteen opetussuunnitelmaan, muuttaneet koulumme Haagaan peruskorjauksen ajaksi ja takaisin sekä kohdanneet jatkuvasti sähköistymisen haasteita. En pysty edes laskemaan niitä kertoja, kun kurssikokeeni ovat hävinneet bittiavaruuteen tai olen käynyt vakavia keskusteluja itseni kanssa, onko suhteeni Abittiin kaiken tämän tuskan arvoista.

Nyt kuitenkin uusi, korjattu koulurakennus ja sen tarjoamat mahdollisuudet houkuttelevat hakemaan tänne. Keskiarvoraja on myös noussut, mikä on nostanut koulumme statusta. Sisäilmaongelmat ovat historiaa, ja tämän lukuvuoden ensimmäisen koulupäivän vuotavasta katostakin on selvitty. Opetus on onneksi ollut huippuluokkaa koko ajan, sillä Alppilassa on mahtavia opettajia. Alppilan opettajat oikeasti välittävät siitä, että meillä menee hyvin. He jaksavat tsempata, kuunnella niin huolia kuin arkisia asioita, kysellä puuttuvien kurssisuoritusten perään, kehittää vaihtoehtoisia suoritustapoja, myöntää lykkäystä ja kannustaa monin eri tavoin. En usko, että samanlaista ihan jokaisesta lukiosta löytyy. 

Lukion aikana tapahtuneet muutokset ovat olleet suurimmilta osin hyväksi, mutta olemme niiden myötä myös menettäneet jotain. Kuuluisa Alppilan henki, joka toi mukanaan kouluun rennon ja viihtyisän tunnelman, ei ole entisellään. Melkein kolme vuotta Haagan väistötiloissa muutti paljon. Alppilan henki saattoi jo silloin jäädä Alppilaan. Nykyiset opiskelijat eivät ole pystyneet luomaan samanlaista ilmapiiriä, koska eivät ole sitä kokeneet. Alppilan hengen ylläpitäminen väistötiloissa tuotti vaikeuksia meistä jokaiselle, emmekä valitettavasti ole pystyneet välittämään sitä eteenpäin sellaisena, kuin sen haluaisimme olevan. Kuitenkin perinteiset Alppilan arvot yhteisöllisyydestä, toisten kunnioittamisesta ja arvostamisesta elävät meissä yhä. Tämä näkyy vaikkapa siinä, että perinteinen kuorotoiminta on tullut takaisin. Toivon, että arvojen säilymiseen kiinnitettäisiin vastaisuudessa huomiota panostamalla vielä enemmän yhteisöllisyyteen. Alppilan henki lähtee teistä opiskelijoista. Kehotan teitä olemaan uteliaita muita kohtaan, kohtaamaan kaikki samanarvoisina ja kuuntelemaan toisianne.

Jos koulussa on hyvä olla, eivät nykylukion opiskelijoille asettamat kovat vaatimukset ja jatkuvan muutoksen sietäminen aiheuta niin paljoa uupumusta ja mielenterveyden ongelmia. Ne ovat joka tapauksessa mielestäni suurimmat haasteet, jotka nykyinen suomalainen lukiojärjestelmä aiheuttaa. Kehotan jokaista hakemaan apua pieniinkin ongelmiin, ennen kuin ne kasvavat isoiksi. Jos vähänkin tuntuu siltä, että ei jaksa, ei pysty, ei selviä, kannattaa kääntyä koulupsykologin tai kuraattorin puoleen. Myös ryhmänohjaajien kannattaa rohkaista opiskelijoita keskusteluapuun. Pyytäkää apua, tukeutukaa toisiin. Kukaan ei jaksa tätä kaikkea yksin. Koko koulun henkilökunta on täällä meitä varten. Olen itsekin kokenut uupumusta ja ahdistusta lukiovuosinani ja saanut niihin laajalti apua. En olisi tässä ilman niitä, jotka ovat minua auttaneet täällä koulussa ja sen ulkopuolella.  

Myös muut meistä nyt valmistuneista ovat kokeneet samaa tai vielä rankempaa kuin minä. Näistä kokemuksista huolimatta ja tuen ansiosta on meidän lukiourakkamme nyt ohi. Kunnioitettava saavutus, josta jokaisen sietää olla ylpeä. Erityisen ylpeä olen siitä, että olemme osanneet ottaa aikaa itsellemme ja valmistuneet hieman myöhemmin kuin muut ikäisemme. On tärkeä taito osata kuunnella omaa oloaan ja antaa armoa itselleen. Kymppiä ei tarvitse saada kaikesta, ja joskus kannattaa mennä sieltä, mistä aita on matalin. Ylioppilaaksi pääsy itsessään on suuri saavutus, sai sitten kourallisen L:iä tai B:tä. Olkaa ylpeitä siitä, mitä olette saavuttaneet.

Lukion rankkuus on kuitenkin ymmärrettävää. Maailma on muuttunut niin paljon, että koulujärjestelmän on muututtava sen mukana. Myös maailma odottaa meiltä enemmän kuin ennen. Olemme siis tietyllä tavalla koekaniineita kaikelle uudelle. Meille on jätetty rikkonainen maailma korjattavaksi. Niin Suomessa kuin muualla maailmalla on meidän lukiovuosiemme aikana kohauttanut erityisesti äärioikeiston kannatuksen nousu, brexit, ilmastonmuutos ja tilanne lähi-idässä. Jotta pärjäämme maailmassa, on lukion täytynyt opettaa meille erilaisia tapoja tarkastella samaa asiaa, kykyä ratkaista ongelmia ja taitoa kuunnella eriäviä mielipiteitä. Alppila tarjoaa lisäksi valtavan määrän erilaisia leirikouluja. Ne ovat auttaneet laajentamaan maailmankatsomustamme ja tutustumaan erilaisiin kulttuureihin. Itse olen käynyt koulun kautta Islannissa, Itävallassa ja Hollannissa. Ilman lukiotamme tuskin olisin nähnyt kaikkea sitä, mitä näissä maissa näin. 

Nämä leirikoulut korostivat minulle suomalaisen koulutusjärjestelmän laadukkuutta. Laadukkuden meille on taannut itsenäisyys. Itsenäisyys on tarjonnut meille yhteiskunnan, joka pyrkii luomaan mahdollisuuksien tasa-arvoa koulutuksen kautta. Hyvä reitti tähän olisi toisen asteen koulutuksen maksuttomuus, koska se on ainoa keino taata tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet kaikille perhetaustasta riippumatta. Perheen taloudellinen tilanne ei saa estää kenenkään lukio-opintoja. Helsingissä tänä syksynä käynnistynyt toisen asteen maksuttomuuskokeilu on hyvä alku. Luotan siihen, että tulevaisuuden lukio valmistaa entistä paremmin nuoria niin jatko-opintoihin kuin myös elämään itseensä. 

Haluankin kiittää opiskelukavereitani, jotka ovat kestäneet kanssani tämän matkan. Kiitän opettajia, jotka ovat ymmärtäneet satunnaisen laiskuuteni, väsymykseni ja poissaoloni Ruotsin kulttuurimatkojen takia. Kiitän rehtori Susanna Kalmaria, joka on hienosti sopeutunut kouluumme ja on pyörittänyt arkea uudessa koulussa erinomaisesti. Kiitän virka-apulaisrehtoriamme Jouni Rasaa, joka aikanani opetti minulle psykologiaa ja onnistui loppujen lopuksi antamaan minulle kurssisuoritukseni, vaikka aikaa olikin kurssista vierähtänyt. Kiitän opinto-ohjaajia, erityisesti omaa opoani Anttia, joka on jaksanut kuunnella epätoivoani ja epätietoisuuttani. Kiitän ryhmänohjaajia, jotka ovat tunnollisesti katsoneet kurssiemme perään, ja kotiväkeä, joka on puolestaan ottanut vastaan purkautuvan stressin ja jaksanut kannustaa loppuun asti. Matkamme tähän pisteeseen on ollut vaikeuksista huolimatta antoisa ja kaikkien teidän tukeanne on tarvittu matkan varrella. Olemme saaneet erinomaiset eväät jatko-opintoja ja tulevaa elämää varten. Alppilan hengessä vielä viimeisen kerran kysyn teiltä: 

  • “Mistä me tullaan?” 
  • “ALPPILASTA!” 
  • “Mitä me halutaan?”
  • “ANARKIAA!”

Kiitos.

7L1A0392-2

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Luo ilmainen kotisivu tai blogi osoitteessa WordPress.com.

Ylös ↑

<span>%d</span> bloggaajaa tykkää tästä: